Hessu eestä ja takaa & tulevaisuuden toivoa

Kuten Manun sivuilta on voinut jo pidempään lukea, meidän lauma pieneni, kun labbispoika lensi sateenkaarelle. Hessun kanssa ollaankin vietetty paljon aikaa yhdessä erinäisten temppujen ja metsälenkkien parissa. Hessu on osoittanut olevansa melkoinen supermies treenikaverina. Intoa löytyy vaikka muille jakaa ja nykyisin keskittyminenkin alkaa olla kultakalaa korkeammalla tasolla. :) Ehkä yllättävintä on ollut Hessun kyky suorittaa hajuetsintää kotona. Ollaan pidemmän aikaa jo harjoiteltu teepussin merkkaamista ja paikantamista. Nyt Hessulle voi piilottaa useita teepusseja etsittäväksi ja Hessu ripeällä tahdilla ilmoittaa niiden olinpaikat. Myös avainten etsintä on edistynyt, tosin tapporavistus silloin tällöin pitää omistajan varpaillaan... :D 

Eilen Hessu n. 1v5kk pääsi kuvattavaksi. Kaikki kuvat on ottanut V. Suit. Kuvaus sujui yllättävän hyvin. Pientä koettelua oli paikallaolon suhteen, mutta ihan hyviä näistä tuli.

Hessu Hopotin jatkaa näyttelyuraansa kesän aikana. Ensi kuussa mennään yhteen näyttelyyn ja katsotaan mikä olisi sen jälkeen seuraava. Mua ei joka viikonloppu saa kehään, kun on paljon muutakin mielenkiintoista ajanvietettä.

Olen tässä hetken aikaa yrittänyt löytää pentua meidän talouteen, mutta toistaiseksi ei ole tärpännyt. Ajatuksissa on ollut useampaa rotua... Katsotaan, mikä tärppää. Tällä tietoa odotus jatkuu syksyyn asti. Myös jonkinlaisia ajatuksia on olemassa kasvattamisen suhteen. Mikäli asiat menevät putkeen, niin kantanarttua aletaan etsiä tämän vuoden aikana. Senkin rotu selvinnee aikanaan. ;)

Ensimmäinen fyssarikäynti ja lisää ihmettelyä

Käytiin Manun kanssa ensimmäistä kertaa fyssarin vastaanotolla. Manu on edelleen kipeä ja fyssari huomauttikin monesta pienestä asiasta, joita en ole osannut katsoa. Manu siirtää vasenta takajalkaa sivulle, jotta sillä ei olisi painoa ja pitää selkää köyryssä sekä seistessä että maassa maatessa. Hieman ehkä huolestuttavaa oli se, että hännäntyven käsittelystä Manu ei pitänyt. En saanut varmuutta liittyykö se lonkkiin vai ei, mutta vähän jäi mieleen epäilyksiä. Jumppaaminen sujui hyvin ja sain paljon neuvoja Manun liikuttamiseen sekä tiettyjen liikkeiden estämiseen. On kyllä projektia tiedossa Manun kuntouttamisen kanssa. Ei ihan mene parilla pikkujutulla nämä asiat.

Kotiin kun päästiin, niin Manu oli selvästi kipeämpi. Liekö sitten jumpasta tai käsittelystä johtuvaa, en tiedä. Juoksi viivana petiin maate ja makasi siellä jonkin aikaa. Sitten kun alkoi rauhoittua nukkumaan, niin puri häntäänsä muutaman kerran ykskaks. Selvästi joku siellä takapäässä edelleen ahdistaa.

Seuraavaksi selvitän kannattaisiko Manua vielä ct-kuvata. Mulla itsellä on sellainen olo, että nuo lonkat ei selitä tätä kaikkea. Ja siis Manulla on ollut lyhyen elämänsä aikana monen monta vesihäntää. Nyt mietin mistä ne johtuivat, onko rakenteessa jotain sellaista, että niitä tulee aivan äärimmäisen herkästi vai ovatko ne edes olleet vesihäntiä. Saattaa olla mahdollista, että joku muu juttu oireilee kuten vesihäntä.

Manu jää eläkkeelle

H. Leijonamieli kävi ortopedin vastaanotolla tänään. Syynä oli pitkittynyt vesihäntäoireilu, josta tuli jo mieleen, että onko tässä muutakin taustalla. Manun peräpään varominen ja käyttäminen alko olla silmiinpistävästi erilaista kuin ennen. Ell Juha Kallio kopeloi Manun läpi ja sanoi, että kuvataan. Manun molemmissa lonkissa on sanomista. Vasen lonkka on pahempi ja löysempi ja siellä on jo nivelrikkoa. Lonkat on Kallion arvion mukaan D ja C. Kuvat lähtevät liittoon lausuttavaksi. Selässä ja kyynärissä ei ollut sanottavaa. Manua ei olla aiemmin kuvattu, kun yritettiin odottaa 2v iän täyttymistä, jotta spondyloosistakin saataisiin virallinen arvio. Tällä hetkellä kuvissa ei spondyloosia onneksi näkynyt.

Tällä diagnoosilla Manu jää tavoitteellisesta harrastamisesta eläkkeelle.